Kesän kuviot & kohti syksyn kisoja!
- Tommi Lintala
- Aug 10, 2024
- 3 min read
Huoh. Harjoittelu on ollut kesällä rikkonaista. Välillä olen saanut muutamia hyviä harjoitusviikkoja raavittua kasaan, mutta enimmäkseen juoksua on tullut hätinä kuntoa ylläpitävä määrä. Listaanpa tähän kaikki harjoittelua haitanneet (mutta enimmäkseen mukavat!) tekijät:
-Kesätyöt
-Muutto x2
-Muuttoon liittyvää puuhastelua, kuten aidan rakennus koirille, ym.
-4kk Samojedinpentu 🐻❄️
-Polttarit (ei omat, mutta raskaita reissuja nuo ovat silti 😅)
-Slovenian matka 🇸🇮
Kesätöihin minulla oli työmatkaa reilu 8 kilometriä. Välillä menin tuota pätkää juosten, välillä fillarilla ja myös autolla. Aamuisin työmatka tuntui ihan mukavalta, mutta työpäivän jälkeen surkealta ja turhalta. Toisaalta viime vuonna tuli taiottua puolikkaalle ihan älyttömän hyvä veto vastaavanlaisen, "huonosti" harjoitellun kesän jälkeen. Kesätyöt lopetin hieman alkuperäistä suunnitelmaa aiemmin, pari viikkoa sitten, sillä omaan elämään oli jäänyt ihan liikaa hoitamattomia asioita muun kiireen takia. Sen jälkeen sainkin todella hyvän 1,5 vkon jakson harjoittelua, jossa mentiin ehkäpä pienellä riskillä hetken aikaa. Tuon jakson päätteeksi suuntasimme Tanjan kanssa viime vuonna väliin jääneelle häämatkalle 🇸🇮
Hvala, Slovenia!

Piran, +33°c
Hieno maa! Olemme itseasiassa juuri kotimatkalla reissusta tätä kirjoitellessani. Varasimme tämän matkan jo 2019 syksyllä, mutta luonnollisesti korona sotki tuolloin suunnitelmat. Sen jälkeen meni pitkään ennen kuin jaksettiin taas innostua ulkomaan reissusta. Loma rakentui seuraavasti: 2 yötä Bledissä, 2 Bohinj-järvellä, 2 Piranissa ja viimeisenä yksi yö Ljubljanassa. Jokainen noista paikoista oli hienoja, ja näkemisen arvoisia. Piranissa oli kyllä lämpötilat jo niin korkeat, ettei niistä oikeasti pystynyt enää nauttimaan 😅. Paras kohde vuoria ajatellen on Bohinj.
Alppeihin tuntumaa.
Slovenian pohjoisosissa sijaitsee Juliaaniset Alpit. Kävin tekemässä yhden sooloretken Bohinj-järveltä seuraavin speksein: 19,48km /+-1337m, 2h 39min 8:09min/km. En ole koskaan ennen juossut vuorilla. Sinänsä mitään ihmeellistä ei tullut jaksamisen suhteen vastaan, mutta teknisyys tuli yllätyksenä. En tiedä olenko koskaan juossut vaikeampaa polkua kuin tuolla. Kilometrille saattoi tulla 330m vertikaalia, pelkässä louhikossa. Alla kuva eräästä pätkästä.

Lantio edessä nelkkua tuosta?
Jos siis itse olet suuntaamassa näille nurkille juoksemaan, kannattaa heittää haaveet helpoista rallattelupoluista romukoppaan. Kävimme myös Visevnik-vuorella Tanjan kanssa, ja siellä oli vastassa samanlainen kivikko 🙂 Esimerkiksi Vaarojen maratonin polut ovat aika helppoja keskimäärin jos vertaan niitä tuolla koettuun. Se ei kuitenkaan tarkoita, että polut olisivat huonoja. Päinvastoin 😉
Pystyn kyllä näkemään varsin hyvin, miten Suomesta Alpeille lähtiessä voi innostua juoksemaan lomareissun jokaisena päivänä, vähän liikaa, liian nopeasti. Tuolla saa oikeasti paikat hajalle, varsinkin jos lähtee vähän huonommilla harjoittelupohjilla reissuun. Itse arvioisin että tarvitsisin 2-3 lepopäivää vuorista, jotta olisin valmis uuteen samanlaiseen juoksuretkeen. Pelkästään nilkkojen vääntely/kääntely tuolla kivikossa oli niin vierasta kuormitusta kropalle. 30 päivän lomalla ehtii siis fiksulla toteutuksella tekemään 10 lenkkiä 😂 Tai no, eihän kukaan noin malta tehdä, mutta ehkä pieni maltti voisi olla fiksu veto.
Vuorilla juokseminen on kyllä hienoa hommaa, mutta en osaa vielä sanoa tulenko koskaan kilpailemaan Vuoristossa. Koen, että tarvitsisin useamman viikon, tai kuukauden valmistautumista spesifeissä olosuhteissa, jotta suorituskyvyn saisi oikeasti kohtalaiseksi Alppikisaan. Varsinkin pidempää kisaa ajatellen täytyisi saada kehiteltyä tehokas, taloudellinen ja väsymätön sauvakävelytekniikka. Juosten noita ylämäkiä ei kukaan jaksa pitkissä kisoissa mennä.
Lisäksi koitin saada Bled-järven kierrolta Strava-KOM:in. Tuloksetta. Jäin n. 10sek tavoitteesta 3:15min/km keskarilla. Sattui ehkä hieman huono vire juuri tuohon, koska jouduin juoksemaan heti heräämisen jälkeen.
Muutoin reissuun mahtui useampia juoksuttomia/lähes juoksuttomia päiviä, ja ihan vaan perus lomailua. Ruoka, maisemat, tiet ja ystävälliset ihmiset olivat Sloveniassa parasta. Ja siisteys, missään ei ollut roskia.

Näkymät Visevnikin huipulta
Nuuksio Classiciin
on nyt tasan 4 viikkoa aikaa. Siitä 2 viikkoa eteenpäin on Aulanko TT, josta 2 viikkoa Vaarojen Maratonille. Muutoin hyvään harjoitteluun olisi nyt hyvä sauma, mutta aloitan maanantaina työharjoittelussa. Tuo syö jälleen hieman kapasiteettiä palautumisesta jne., mutta täytyy koittaa pelata jaettu korttikäsi mahdollisimman hyvin harjoituksellisesti. Ei tässä ihan kauheassa montussa juoksukunnon suhteen olla, mutta ei tilanne mitenkään optimaalinenkaan ole.
Nuuksiossa olisi kyllä vihdoin ja viimein mukava pystyä hölkkäämään reipasta vauhtia se maraton. Todennäköisesti aiemmat kanttaukset ovat johtuneet isolta osin vain liian kovasta alkuvauhdista ja liian vähistä juoksuvuosista. Taso taitaa olla aika kova Nuuksiossa, mutta juuri sitä kotimaan kisat kaipaavatkin.
Hoblaa 🫡





Comments