Bodom Trail 2024 🌲🌳

Yksitoista päivää kilpailuun. Olen tullut juuri lähes 11 tunnin reissulta katsomasta pieniä 5-viikkoisia jääkarhuja. Tai siis samojedin pentuja, joista yksi muuttaa meille muutaman viikon kuluttua. Takana nolla reipasvauhtista harjoitusta poluilla koko vuonna, koska kelit ei vain yksinkertaisesti ole sallineet vauhdikasta polkujuoksua. Alkuviikosta tulossa takatalvi, ja mielessä yksi pieni metsä missä voisi ehkä olla sulaa polkua n. 200m looppi.

Koko päivän kestänyt autossa istuminen puudutti, eikä huvittanut lähteä treenaamaan, mutta väkisin sain kengät jalkaan. Polulle on kotoani reilu 3 kilsaa matkaa, jonne juostessani heräsin harjoitusta varten, Kjeragit rullasi kivasti myös asvaltilla. Pieni polkulenkki oli kuin olikin muutamaa kohtaa lukuunottamatta sula, joten edellytykset laadukkaalle harjoitukselle olivat olemassa. Ohjelmassa oli 15' + 15' + 20' kiihtyvästi viiden minuutin palautuksin. Samaa lenkuraa tulisi kierrettyä varmaan 50 kertaa ympäri, mutta tuo ei haitannut. Kunhan saisi treenin tehtyä.

Eka 15 minuuttinen 4:24min/km. Tuntuma sellainen polkumaratonin teho, jaksava. Toinen vartti samaa looppia eri suuntaan jo kisavauhtia muistuttavaa, 4:07min/km. Ei väsyttänyt. Vika 20 minuuttinen ensin 10min vastapäivään kisavauhtituntemuksella, jonka jälkeen 10min loppunostorytmiä. 4:05min/km, vähän jo epämukavuutta, mutta ei mitään grindausta. Puhtaasti yksi vuoden parhaista harjoituksista, tuossa oli kaikki mitä tarvitsisin Bodomille. Tämä harjoitus täytyy pitää mielessä tiukasti kisaan asti, ja ammentaa siitä luottoa jaksamiseen ja osaamiseen.

Lähtölista & ennakkospekulointi

Kävin lähtölistan pikaisesti läpi 2 viikkoa ennen kisaa. Vaikuttaa siltä, että 1:32-1:37 väliin tulee erittäin tiukkaa kilpailua sijoituksista. Aivan suomen terävintä kärkeä ei kuitenkaan näyttäisi olevan mukana, ja reitti on tänä vuonna todennäköisesti varsin märkä. Uskon että 1:30 alitus tulee olemaan tiukassa, ja luulen että ~1:29 juoksu riittää voittoon asti. Tuohon ei pitäisi olla itsellä mitään esteitä jos vauhdinjako onnistuu, joten annan itselleni mahdollisuuden myös voittoon ja sataan TTF-pisteeseen jos näin meinaa käydä. Polkukisoissahan on usein tapana juosta ensimmäiset 5km yltiökovaa, jonka jälkeen vauhti rauhoittuu merkittävästi. Luultavasti siis letkajenkkaa alkuun!

48h aikaa starttiin. Viimeistelylenkki 25min jossa ripaus ruskoja. Jähmeä, mainio askel. Ehkäpä parasta juoksuani koskaan? Istuinkyhmy on vähän kipeä taas, jos rehellisiä ollaan. Lämmintä on, mikä syö parasta terää juoksutuntumasta, mutta tuo lienee 99% psyykkistä. Hienoa säätä luvattu, komea kotimainen polkukauden avaus tulossa.

Kisaraportin pariin

Perjantaina pasta Vapianossa ja kevyt lenkki Töölönlahdella. Takareidet olivat keksineet tulla tosi kipeäksi ilman mitään selkeää syytä? Majoituimme Helsingin keskustassa tällä kertaa, koska saavuimme pelipaikoille julkisilla. Ei muuta mainittavaa.

Lauantaina Pirttimäelle kisabussilla & alkuverkan pariin. Vähän mitäänsanomaton fiilis. Ei oikein tuntunut huonolta mutta ei hyvältäkään. Perustyöstöä siis tiedossa. Litkin vielä alkuverkan jälkeen noshtin korkeaenergistä urkkajuomaa jota käytin myös kisassa n. 2dl. Ole-Antti Halonen oli kuulemma kisassa mukana, tänään täytyisi tehdä siis aika paljon duunia voiton eteen, mutta eipä tuo jotenkin hetkauttanut.

Bodom on reittinä aika haastava juosta hyvällä vauhdinjaolla. Jälkimmäinen kierros on rankka, joten ensimmäistä lenkuraa ei voi juosta liian kovaa, jotta jälkimmäinen ei mene ihan retkeilyksi. Toisaalta jos olet ensimmäisellä kierroksella 2 minuuttia jäljessä kärkeä, ei voittaminen ole enää tuoreillakaan jaloilla mikään helppo temppu. Olin suunnitellut kisani seuraavien raamien mukaisesti: Ole varvauksessa (12km) sellaisissa asetelmissa, että voit voittaa kisan, mutta tee se siten, että olet kuitenkin niin tuore, kuin suinkin mahdollista. Kisa ratkaistaan jälkimmäisellä kierroksella. Apuna tähän olin miettinyt sanaparin: "älä pakota".

Paukusta tuttuun tapaan porukka ampaisi ihan jäätävää vauhtia liikkeelle, ja olin aluksi ehkä sijalla 15. Olin luvannut itselleni että en pilaa kisaani muiden sekoilulla, josta päätin pitää määrätietoisesti kiinni. Pururataa edetessä pikkuhiljaa porukalla laski into ja sain tehtyä muutamat tärkeät ohitukset ennen polulle siirtymistä. Olin ehkä sijalla 7, kun huomasin että edessä Halonen alkoi tehdä kaulaa kakkoseen aika lennokkaalla askeleella jo alkumatkasta. Erittäin lämmin keli, johon kellään ei oikein ollut mahdollisuutta valmistautua tuntui sen verran ikävältä, että ajattelin jäädä vielä kyttäilemään. Pian edessä kuuluikin kova karjahdus, kun kärkimies kompastui aika pahan näköisesti juurakkoon. Tuosta ei mennyt kauaa, kun Tuomas Kari (Mädi) oli ottanut kärkisijan, ja muut seurasivat perästä. Halosen kisa taisi lässähtää tuohon ikävään kaatumiseen, sillä en nähnyt häntä enää loppumatkasta.

Letka taisi olla vielä aika pitkä n. 5km paikkeilla, mutta pikkuhiljaa erot alkoivat syntymään ja iskimme Juho Leinosen kanssa Mädin (ei mäti, vaan Mädi!) kantaan. Annoin välimatkan kasvaa välillä aika suureksikin, koska halusin rytmittää juoksua juuri oman fiiliksen mukaan eri maastonkohdissa. Pidin mielessäni lausahduksen "älä pakota". Pyrin tekemään fiksua mikroreitinvalintaa tässä vaiheessa ja säästämään voimiani mahdollisimman paljon. Etenimme aina varvaukseen (12km) saakka samaa rytmiä, ja itsellä oli vielä erittäin hyvät jalat tässä kohtaa. Kiitos muuten kannustuksista varvauksessa ketkä olitte mestoilla!

Muistan 2022 kisasta kuinka hiton rankalta jälkimmäisen lenkin ensimmäinen ylämäki tuntui silloin. Tänä vuonna tuo mäki tuntui kevyeltä, ja tiesin että pystyn vielä haastamaan Tuomasta ja Juhoa loppumatkasta. Jossain vaiheessa pitkään takanani juosseen Juhon läähätys kaikkosi, ja alkoi olla selvää että tästä tulee kahden kauppa. Ero kärkeen ei tuntunut oikein kutistuvan, vaan olin koko ajan 5-10sek päässä. 16km paikkeilla vihdoin olin iskuetäisyydellä kun tuli pieni pätkä kuntorataa, jossa päätin aloittaa pitkän loppuvedon siirtymällä kärkeen. Pari kilsaa yritin räpeltää jonkinlaista loppukiriä, mutta maasto oli vain yksinkertaisesti niin haastavaa ja kimuranttia kikkailua kaatuneiden puiden ja soiden kanssa, että eroa ei tullut käytännössä ollenkaan. 3km ennen maalia Mädi oli ihan parin metrin päässä syvän suo-osuuden jälkeen, jossa mietin että nyt varmaan on molemmilla pakko olla aika huono fiilis. Tein pienen nykäisyn, ja koitin vaikuttaa mahdollisimman ryhdikkäältä ja itsevarmalta tässä kohtaa, vaikka pohkeet vähän kramppasivatkin. Nyt sai, ja pitikin pakottaa, sillä maaliin ei ollut enää kuin muutama kilsa. Tuntui paskalta, mutta kävin sisäistä dialogia siitä, kuinka paljon harmittaisi jälkeenpäin jos en antaisi kaikkeani nyt. Eroa syntyi, ehkä 10sek. Maasto jatkui kuitenkin niin hitaana ja haastavana, että eron tekeminen taakse oli todella vaikeaa. Kun saavuin viimeiselle hiekkatielle, juoksin vain niin lujaa kuin suinkin pystyin, enkä vilkaissutkaan taakse. Tiesin että tuolla matkalla en enää hyydy, joten täysiä vaan.

Maalissa aikaan 1:31:24 ekana ja 100 TTF-pisteen kera! Antti oli päässyt piipahtamaan maalialueelle onnittelemaan. "Heräsin" maalista makuuasennosta Mr. Lepistön huutoon: ONNEA! Antti oli tullut paikalle muista menoista johtuen juhlavaatteissa, joten tuo tuntui niin oudolta että mietin näenkö unta. Lämmin keli ja ehta kestävyysliikunta oli sekoittanut nupin ja Bodom Trailin maalialueella on mies puvuntakissa 😂

Team nouxin poitsut kisan jälkeen. Tomilta saa muuten kans juoksuvalmennusta, tsekkaa kuntopiikki.fi!

Jälkipohdintaa

Ennakkoon en ajatellut kisasta tulevan noin tiukkaa, tai ajattelin että Halosen kanssa kisa käytäisiin jos jonkun. Tuomakselle propsit kisasta, eihän tuo voitto olisi samalta tuntunut ilman noin komeaa kamppailua. Tämä juoksu oli oman urani ylivoimaisesti kypsin polkujuoksusuoritus. Fysiikka määrittelee tietysti isossa kuvassa sen oletko taistelemassa top 10 vai top 100 sijoituksista, mutta erojen ollessa pienet, alkaa korvien välissä tapahtuvat päätökset korostumaan. Kisapäivälle ei sattunut mitään taianomaisen hyvää virettä, mutta sain mielestäni pelattua minulle jaetut pelikortit niin hyvin kuin vain mahdollista. Yleensä olen ollut vahvoilla kisan ensimmäisellä puolikkaalla, mutta jälkimmäisellä ottanut takkiin. Tuon seikan kääntäminen päälaelleen oli itselleni iso virstanpylväs. Voittajan fysiikan rinnalle tarvitaan voittajan mieli, ja tuosta jälkimmäisestä ei itsellä ole ollut tietoakaan. Nyt ehkä alkaa tunnelin päässä kajastamaan valoa tämän suhteen.

Loppuaika oli itselleni pieni pettymys. Se taisi olla aikalailla sama kuin pari vuotta sitten, vaikka tuntuma oli että nyt olisi menty ainakin minuutti kovempaa. Kuulin että aika monella muullakin oli ollut pientä hämmennystä hitaan loppuajan vuoksi. Ihan tarkkaan, tai edes epätarkkaan en tiedä mistä tuo johtui. Myöhemmin uutisoitiin kevään lämpöennätys samalle päivälle, yli 22 astetta pk-seudulla. Uskon että suurin selittävä tekijä latteisiin loppuaikoihin löytyy tuosta, koska kenelläkään ei ollut mahdollisuuksia valmistautua noihin olosuhteisiin. Toinen selittävä tekijä voisi olla lisääntyneet kaatuneet puunrungot kakkoslenkillä, joita tuntui olevan aivan älytön määrä nyt. Reitti ei ollut varsinaisesti mitenkään erityisen märässä kunnossa. Polkujuoksussa ei kuitenkaan ole IKINÄ samat olosuhteet vuosien välillä, joten täysin samanlaista reittiä ei kahteen kertaan pysty juoksemaan. Jokaista vuotuista kisaa tulisi siis käsitellä omana ainutlaatuisena tarinanaan. Teille ketkä seurasitte kisaa gps:ästä, toivottavasti oli mukavaa katseltavaa, eikä seuranta pätkinyt liikaa : )

Uutena juttuna otin kellostani automaattisen kierroksen pois, ja pidin koko kisan ajan pelkkää karttanäkymää. En siis tiennyt kisan aikana yhtään millä sykkeellä mennään tai mikä on vauhti, saati loppuaika. Itselläni on pienesti (tai aika isostikin) taipumus jäädä murehtimaan jonninjoutavia asioita kilpailun aikana. Pyrin siis tällä muutoksella parantamaan keskittymistä kilpailemiseen, ja luottamaan intuitioon vauhdinjaossa. Jälkikäteen tarkasteltuna juoksin keskisykkeen mukaan täysin anaerobisen kynnyksen päällä. Tietysti polulla rasitus seilaa maaston mukaan jonkin verran, joten suoritus oli enemmänkin sekoitus VK2-MK juoksua.

Next?

Kuten jo alkusepityksissä tuli mainittua, niin meille tulee ensi viikolla uusi koiranpentu Lulun kaveriksi. Tämän lisäksi olemme juuri myyneet asuntomme, ja uuteen muutto lienee kesällä edessä. Jotta arki ei olisi liian kevyttä, aloitan kohtapuoliin myös kesätyöt, jossa seisoskelen paljon jalkojen päällä. Kun arki ei salli oikeasti laadukasta palautumista, pitää myös harjoittelua skaalata alaspäin. Ihan tarkkaan ei vielä ole suunniteltu miten treenit etenee kesän aikana, mutta jonkinlaista ylläpitoa on tiedossa, sekä kilpailurintamalla hiljaisempaa. Syksyllä sitten mylly taas käytiin, Vamos!

ps. Laita viestiä jos kaipaat paikallisopasta Vaasan lenkkipoluille, niin käydään hölkällä!